Niin no, ehkä ihmiset on turhia. Mutta me olemme tämän lajin tulevaisuus, ja ilman meitä ihminen on tuhoontuomittu.

Kaikki on ehkä. Me emme tiedä mitään, me olemme vain pienia mitättömiä muurahaisia ajan kulussa, elämän kulussa ja maailman kulussa. En tiedä onko kohtaloa olemassa, onko kaikki mitä teemme kirjoitettuna valmiiksi johonkin, ja voike sen kirjoituksen murtaa. Emme tiedä onko meillä valintoja vai täysin puhdas tuleva tarina kirjoitettavana. Ehkei Jumalaa ole olemassa, ehkei mitään suurempaavoimaa, me emme tiedä. Mutta ei tiedekkään kaikkea kerro. Maailmassa on ja tulee olemaan aina monia asioita, joita ihminen ei voi selittää. Ehkä pitäisi tehdä tälläisille elämän suurillekysymyksille ihan oma topic. Uskonnosta ja Jumalastahan on jo, mutta ihan kaikkia suuria kysymyksiä käsittelevä, niin saisin tietää mitä muut ajattelevat.

Näitä ikuisuuskysymyksiä. Mitä on tyhjyys? Mitä on avaruuden ulkopuolella? Miten tämä kaikki tänne tuli? Onko Jumalaa? Uskoako vaiko eikö? Me emme tiedä, ja luultavasti on asioita, joita ihminen (Tai mikään muukaan tässä maaimankaukkeudessa) saa ikinä selville. Ja jos on jokin korkeampi voima, meillä kai sitten on tarkoituksemme? Ja luulen, että jossakin vaiheessa ihminen ottaa paljonkin takapakkia kehityksessä. Paluu keskiaikaan niin sanotusti. Mutta tämä on vain minun ajatukseni.
Ja vielä: Sukupolvet vaihtuu, ihmisen älykehittyy muttei ihminen silti opi virheistään. Samat virheet toistuvat ja toistuvat. Vielä varmasti jonakin päivänä joku hullu yrittää vallata maailman, rakentaakin ehkä imperiumin ja sitten se jonakin päivänä tuhoutuu. Ja onko maan ulkopuolella elämää? Luulen kyllä, että on, mutta onko se kehittyneempä kuin me? Vai vielä kehityksensä alkuvaiheilla. Minä en tiedä.

Kuten joskus sanoin, koko tämä maailma on kahlittu aikaan, aika muuttaa maailmaa pikku hiljaa, ihmiset kuolevat, syntyvät ja kehittyvät. Evoluutio tekee tehtäväänsä. Lajeja syntyy ja kuolee, ja maailma muuttuu. Mannerlaatat liikkuvat ja niin. Ja varmasti, kaikki meistä joskus pohtivat: Onko kuoleman jälkeen elämää? Ja kaikista uskovaisista ne kiihkoimmatkin pohtivat: Entä jos olen uskonut koko ajan vain turhaan? ja ne ketkä eivät usko, pohtivat päin vastoin: Entäs jos onkin jokin suurempivoima, ja minä en ole siihen uskonut? Minä en tiedä noihin kysymyksiin vastausta, luultavasti et sinäkään. Jokaisella on vain mielipiteensä, ei muuta.

Olen joskus pohtinut samaa, entä jos joku viisaampi (Ja isompi) on luonut meidän kuin kokeeksi. Alkuräjähdyskin voisi olla se, kun se iso on yhdistellyt molekyylejä, ja rankentanut niitä planeettoja ja laittanut paikalleen. Ja kenties, me tunnemme ne isot meidän "suurempanavoimana", koska silloinhan ne päättäisivät maailmamme kohtalosta. Mutta se tuntuu aika oudolta selitykseltä kumminkin...

Jokainen uskoo mihin uskoo, mutta entä jos Jeesus ei ollut jumalanpoika vaan yksi profeetta (Kuten nyt Mooses) jonka tehtävä oli vaan näyttää meille suunta? Kenties se oikea Jumalan poika on vielä tulossa, ja vasta sitten saamme tietää totuudeen. Kuka tietää.

Päätin siis koota sekavia pohdintojani joiltakin eritahoilta, ja tuossa on tulos. Nuo ovat kenties kysymyksiä, mutta selventävät minun ajatuksen kulkuani. Ja ehkä te haluatta lukea niitä?